Substantiivi

muokkaa

kuvailu (2)

  1. kuvaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkuʋɑi̯lu/
  • tavutus: ku‧vai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuvailu kuvailut
genetiivi kuvailun kuvailujen
kuvailuiden
kuvailuitten
partitiivi kuvailua kuvailuita
kuvailuja
akkusatiivi kuvailu;
kuvailun
kuvailut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuvailussa kuvailuissa
elatiivi kuvailusta kuvailuista
illatiivi kuvailuun kuvailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuvailulla kuvailuilla
ablatiivi kuvailulta kuvailuilta
allatiivi kuvailulle kuvailuille
muut sijamuodot
essiivi kuvailuna kuvailuina
translatiivi kuvailuksi kuvailuiksi
abessiivi kuvailutta kuvailuitta
instruktiivi kuvailuin
komitatiivi kuvailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuvailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi kuvailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kuvailu Kielitoimiston sanakirjassa
  NODES