kylpijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakylpijä (12)
- henkilö, joka kylpee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkylpijæ/
- tavutus: kyl‧pi‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kylpijä | kylpijät |
genetiivi | kylpijän | kylpijöiden kylpijöitten (kylpijäin) |
partitiivi | kylpijää | kylpijöitä |
akkusatiivi | kylpijä; kylpijän |
kylpijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kylpijässä | kylpijöissä |
elatiivi | kylpijästä | kylpijöistä |
illatiivi | kylpijään | kylpijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kylpijällä | kylpijöillä |
ablatiivi | kylpijältä | kylpijöiltä |
allatiivi | kylpijälle | kylpijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kylpijänä | kylpijöinä |
translatiivi | kylpijäksi | kylpijöiksi |
abessiivi | kylpijättä | kylpijöittä |
instruktiivi | – | kylpijöin |
komitatiivi | – | kylpijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kylpijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kylpee
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kylpijä Kielitoimiston sanakirjassa