last

Katso myös: Last, läst

Englanti

Adjektiivi

last (ei vertailuasteita)

1. viimeinen

   That's the last one. – Se on viimeinen.

   The last two weeks have been rainy. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet sateisia.

2. viime, edellinen

   I met her last summer. – Tapasin hänet viime kesänä.

Adverbi

last (ei vertailuasteita)

1. viimeisenä
2. viimeksi

Substantiivi

last (monikko lasts)

1. lesti

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	lasts
part. prees.	lasting
imp. & part. perf.	lasted

last

1. kestää

   It lasted for more than two years. – Se kesti yli kaksi vuotta.

Hollanti

Substantiivi

last f. (monikko lasten)

1. lasti, kuorma, kantamus, taakka
2. harmi, vaiva, rasite

Ruotsi

Substantiivi

last yl. (3) (yks. määr. lasten[luo], mon. epämäär. laster[luo], mon. määr. lasterna [luo])

1. lasti, kuorma, taakka
2. pahe

Saksa

Verbi

last

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 2. persoonan muoto verbistä lesen

Viro

Substantiivi

last

1. lasti

Substantiivi

last

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta laps

Aiheesta muualla

• last sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)