let

Katso myös: -let, lět

Englanti

Substantiivi

let (monikko lets)

1. (tennis) verkkosyöttö

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	lets
part. prees.	letting
imp.	let tai, vanhentunut, leet
part. perf.	let tai, harvoin, letten

let

1. antaa, sallia; päästää (jokin tapahtumaan)

   I can't let that happen.

   En voi antaa sen tapahtua.

2. vuokrata (antaa vuokralle)

   Rooms to let

3. (matematiikka) let be olkoon

   Let X be a real normed linear space and let 2X be the set of all its subsets.

   Olkoon X normeerattu lineaarinen reaaliavaruus ja olkoon 2X sen kaikki alijoukot.

Idiomit

Fraasiverbit

• let down, let in for, let on, let in on, let off, let out, let up

Kroaatti

Substantiivi

lȇt m.  (monikko lȅtovi)

1. lento

Ääntäminen

• IPA: /lêːt/
• tavutus: let

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	let	letovi
genetiivi	leta	letova
datiivi-lokatiivi	letu	letovima
akkusatiivi	let	letove
vokatiivi	lete	letovi
instrumentaali	letom	letovima

Liittyvät sanat

• letjeti

Aiheesta muualla

• lȇt Hrvatski jezični portal
• lȇt Školski rječnik hrvatskoga jezika

Serbia

Substantiivi

lȇt m. (kyrillinen лет)

1. lento

Liittyvät sanat

• leteti, (ijekavica^?) letjeti

Tanska

Adjektiivi

let

1. helppo

Taivutus

Positiivi
predikatiivinen		adjektiivinen
		epämääräinen		määräinen
yl.	let	yl.	let	yl.	lette[luo]
n.	let	n.	let	n.
mon.	lette[luo]	mon.	lette[luo]	mon.
Komparatiivi
lettere
Superlatiivi
predikatiivinen			adjektiivinen
lettest			yl. den letteste n. det letteste mon. de letteste

Tšekki

Substantiivi

let m.

1. lento

   let z Amsterdamu do Detroitu – lento Amsterdamista Detroitiin

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	let	lety
genetiivi	letu	letů
datiivi	letu	letům
akkusatiivi	let	lety
vokatiivi	lete	lety
lokatiivi	letu	letech
instrumentaali	letem	lety

Substantiivi

let

1. (taivutusmuoto) monikon genetiivi sanasta léto