loukata

Suomi

Verbi

loukata (73-A) (taivutus[luo])

1. ~ (akk.) satuttaa itsensä (fyysisesti)

   Pekka loukkasi lenkkeillessään polvensa.

2. ~ (part.) satuttaa jotakuta toista (henkisesti)

   Eevan sanat loukkasivat minua verisesti.

   Egyptin presidentti Abdel-Fattah al-Sisi sanoi keskiviikkona, että ilmaisunvapaudelle pitää tulla loppu, jos se loukkaa 1,5 miljardia ihmistä. (ts.fi)

3. ~ (part.) herjata
4. ~ (part.) loukata jonkun oikeuksia johonkin

   Venäläinen kone loukkasi Suomen ilmatilaa.

   Mainoskatkot voivat loukata elokuvan eheyttä ja sitä kautta tekijän moraalisia oikeuksia.

5. kulkea maiden rajan yli ilman lupaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈlou̯kɑt̪ɑˣ/
• tavutus: lou‧ka‧ta

Etymologia

Samasta ääntä jäljittelevästä vartalosta, josta on johdettu myös loukku. Konkreettisessa merkityksessä sana on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen. ’Mielipahan aiheuttamisen’ merkityksessä se on esiintynyt 1700-luvulta lähtien. Läheisiä sanoja lähisukukielissä: inkeroisen loukata, karjalan loukahtoa ja loukahuttaa.

Käännökset

1. satuttaa fyysisesti

englanti: hurt, wound, injure espanja: dañarse, hacerse daño ranska: blesser

ruotsi: stöta venäjä: ушибать, ушибить

2. satuttaa henkisesti

englanti: hurt, offend, (herjata) insult espanja: dañar, hacer daño, ofensar, (herjata) insultar ranska: offenser, blesser, vexer

turkki: hakaret etmek venäjä: обижать (imperfektiivinen), обидеть (perfektiivinen), оскорблять (imperfektiivinen), оскорбить (perfektiivinen)

4. oikeuksia

englanti: violate, abuse, (immateriaalioikeuksia) infringe

ranska: violer, abuser

5. ~ rajaa

englanti: encroach upon, make inroads on

Liittyvät sanat

loukkaaminen, loukkaantua, loukkaus

Johdokset

• substantiivit: loukkaaminen

Aiheesta muualla

• loukata Kielitoimiston sanakirjassa

Inkeroinen

Verbi

loukata

1. vahingoittaa puristamalla tai litistämällä