luottamus

Suomi

Substantiivi

luottamus (39)

1. se asian tila, että luottaa jkh/jhk

   Hän nauttii täyttä luottamustani.

   Häntä kohtaan minulla on täysi luottamus.

   Kohdistan täyden luottamukseni häneen.

   Luottamus on mennyt täysin.

   Luottamuksen takaisin saaminen on mahdotonta.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luottamus	–
genetiivi	luottamuksen	–
partitiivi	luottamusta	–
akkusatiivi	luottamus; luottamuksen	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	luottamuksessa	–
elatiivi	luottamuksesta	–
illatiivi	luottamukseen	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	luottamuksella	–
ablatiivi	luottamukselta	–
allatiivi	luottamukselle	–
muut sijamuodot
essiivi	luottamuksena	–
translatiivi	luottamukseksi	–
abessiivi	luottamuksetta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	luottamuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	luottamukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	luottamus-

Etymologia

verbi luottaa (vahva vartalo luotta-) + johdin -mus

Käännökset

1. se asian tila, että luottaa jkh/jhk

englanti: confidence ranska: confiance f. saksa: Vertrauen n. turkki: güven

ukraina: довір'я n., довіра f. unkari: bizalom venäjä: доверие n. viro: usaldus

Liittyvät sanat

luottaa, luotto

Johdokset

• adjektiivit: luottamuksellinen

Yhdyssanat

• luottamushenkilö, luottamusmies, luottamuspula, luottamustehtävä, luottamustoimi, luottamusvaltuutettu

Aiheesta muualla

• luottamus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 860 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa