luukku

Suomi

Substantiivi

luukku (1-A)

1. aukon peittävä levymäinen osa, kansi, joka voidaan avata ja sulkea

   Vanhojen pirttien lattiassa oli usein kellariin johtava luukku.

   Kioski näyttää olevan kiinni, luukku on suljettu.

2. palvelupiste, jossa asiakaspalvelu tapahtuu suljettavan aukon kautta (myös kuvaannollisesti)

   Tympäisee tuo lippujen jonottaminen luukulla.

   Käy ilmoittautumassa luukulla.

   Tässä joutuu leipänsä hakemaan sossun luukulta.

   Jätkälle tärkein luukku on elämänluukku.

   Kyllä palvelu pelaa, sanoi mummo kun kulki luukulta luukulle.

3. (slangia) asunto

   Paljo sä joudut pulittaan täst luukust?

4. (slangia) vaatimaton hotellihuone

   Satanen yöltä tästä luukusta on kova hinta.

5. (slangia, huume-) huumeiden myyntipaikka (yleensä asunto, jossa asukas myy huumeita)

   Sieltä luukusta on aina saatavilla kannabista.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluːkːu/
• tavutus: luuk‧ku

Käännökset

1. avattava kansi

englanti: hatch espanja: escotilla f. ranska: écoutille f., trappe f.

ruotsi: lucka saksa: Luke f. venäjä: люк, дверца

Liittyvät sanat

• räppänä

Johdokset

• verbit: luukuttaa

Yhdyssanat

elämänluukku, ikkunaluukku, irtoluukku, kattoluukku, kirjeluukku, kissanluukku, lakeisluukku, lattialuukku, leipäluukku, lippuluukku, luukkulehmä, luukkupöksy, luukkupöksyt, luukkuunkanto, nokiluukku, nuohousluukku, paloluukku, postiluukku, salaluukku, seinäluukku, sontaluukku, sosiaaliluukku, suuluukku, takaluukku, tarkastusluukku, tirkistysluukku, tuhkaluukku, tuuletusluukku, uuninluukku, vetoluukku

Aiheesta muualla

• luukku Kielitoimiston sanakirjassa
• luukku Tieteen termipankissa