Substantiivi

muokkaa

maltti (5)

  1. itsehillintä, harkinta, rauhallisuus
    Se on aika vaikeata, joten malttia sen kanssa.
    Ruuhkaan juuttuminen sai hänet menettämään malttinsa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑlt̪ːi/
  • tavutus: malt‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maltti maltit
genetiivi maltin malttien
(malttein)
partitiivi malttia maltteja
akkusatiivi maltti;
maltin
maltit
sisäpaikallissijat
inessiivi maltissa malteissa
elatiivi maltista malteista
illatiivi malttiin maltteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maltilla malteilla
ablatiivi maltilta malteilta
allatiivi maltille malteille
muut sijamuodot
essiivi malttina maltteina
translatiivi maltiksi malteiksi
abessiivi maltitta malteitta
instruktiivi maltein
komitatiivi maltteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo malti-
vahva vartalo maltti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

mielenmaltti, palkkamaltti

Idiomit

muokkaa
  • maltti on valttia – elämässä kannattaa hillitä itsensä ja pysyä rauhallisena
  • menettää malttinsa – hermostua, raivostua

Aiheesta muualla

muokkaa
  • maltti Kielitoimiston sanakirjassa
  NODES
os 4