momentti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (fysiikka) voiman momentti, mekaaninen suure, joka kuvaa voiman ja momenttivarren (vaikuttava matka) tulona syntyvää vääntövaikutusta
- Voiman momentti on matkan ja voiman tulo.
- (oikeustiede) lakikirjassa pykälän alakohta
- (tilastotiede) eräänlainen jakaumasta määritelty tunnusluku
- (tilastotiede) origomomentti, jakauman potenssin odotusarvo (n:s momentti on E(x^n))
- seikka
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmoment̪ːi/
- tavutus: mo‧ment‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | momentti | momentit |
| genetiivi | momentin | momenttien (momenttein) |
| partitiivi | momenttia | momentteja |
| akkusatiivi | momentti; momentin |
momentit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | momentissa | momenteissa |
| elatiivi | momentista | momenteista |
| illatiivi | momenttiin | momentteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | momentilla | momenteilla |
| ablatiivi | momentilta | momenteilta |
| allatiivi | momentille | momenteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | momenttina | momentteina |
| translatiivi | momentiksi | momenteiksi |
| abessiivi | momentitta | momenteitta |
| instruktiivi | – | momentein |
| komitatiivi | – | momentteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | momenti- | |
| vahva vartalo | momentti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaa- alio
- hitausmomentti, taivutusmomentti, vääntömomentti
- momentinmuunnin
- pykälä
- voima
- keskusmomentti, keskimomentti, keskeinen momentti
- tekijämomentti
Yhdyssanat
muokkaajännitysmomentti, momenttiavain, vääntömomentti, yllätysmomentti
Aiheesta muualla
muokkaa- momentti Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 2969 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C