moraali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- paljolti tapoja ja toimintaa ohjaava, aikakaudelle ominaisen yhteisön tai yksilöiden eettiset käyttäytymissäännöt; käsitysten, arvostusten ja normien sisäistetty kokonaisuus
- käsitys oikeasta ja väärästä, arvostukset ja eläminen niiden mukaisesti, kunniallisuus, siveys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmorɑːli/
- tavutus: mo‧raa‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moraali | moraalit |
| genetiivi | moraalin | moraalien moraaleiden moraaleitten |
| partitiivi | moraalia | moraaleita moraaleja |
| akkusatiivi | moraali; moraalin |
moraalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moraalissa | moraaleissa |
| elatiivi | moraalista | moraaleista |
| illatiivi | moraaliin | moraaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moraalilla | moraaleilla |
| ablatiivi | moraalilta | moraaleilta |
| allatiivi | moraalille | moraaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moraalina | moraaleina |
| translatiivi | moraaliksi | moraaleiksi |
| abessiivi | moraalitta | moraaleitta |
| instruktiivi | – | moraalein |
| komitatiivi | – | moraaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | moraali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: moraalinen, moraaliton
- adverbit: moraalisesti
- substantiivit: moraalisuus, moraalittomuus
- verbit: moralisoida, moralisoitua, moraalistua
Yhdyssanat
muokkaakaksinaismoraali, kauppamoraali, kilpailumoraali, moraalifilosofia, moraalikasvatus, moraalikäsitys, moraaliopetus, moraalioppi, moraaliposeeraus, moraalisaarna, moraalisäteily, moraalisääntö, pelimoraali, sovinnaismoraali, sukupuolimoraali, taistelumoraali, työmoraali
Aiheesta muualla
muokkaa- moraali Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6