murmeli
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaamurmeli (6)
- oravien heimon sukuun (Marmota) kuuluva laji
- (kuvaannollisesti) puhuttelussa käytetty hellittelysana
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmurmeli/
- tavutus: mur‧me‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murmeli | murmelit |
| genetiivi | murmelin | murmelien murmeleiden murmeleitten |
| partitiivi | murmelia | murmeleita murmeleja |
| akkusatiivi | murmeli; murmelin |
murmelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murmelissa | murmeleissa |
| elatiivi | murmelista | murmeleista |
| illatiivi | murmeliin | murmeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murmelilla | murmeleilla |
| ablatiivi | murmelilta | murmeleilta |
| allatiivi | murmelille | murmeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murmelina | murmeleina |
| translatiivi | murmeliksi | murmeleiksi |
| abessiivi | murmelitta | murmeleitta |
| instruktiivi | – | murmelein |
| komitatiivi | – | murmeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | murmeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- murmeli Kielitoimiston sanakirjassa