mustelma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- iskun seurauksena ihoon tullut sinipunainen jälki
- Törmäsin pimeässä tuoliin, ja jalkaani tuli mustelma.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmust̪elmɑ/
- tavutus: mus‧tel‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mustelma | mustelmat |
genetiivi | mustelman | mustelmien (mustelmain) |
partitiivi | mustelmaa | mustelmia |
akkusatiivi | mustelma; mustelman |
mustelmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mustelmassa | mustelmissa |
elatiivi | mustelmasta | mustelmista |
illatiivi | mustelmaan | mustelmiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mustelmalla | mustelmilla |
ablatiivi | mustelmalta | mustelmilta |
allatiivi | mustelmalle | mustelmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mustelmana | mustelmina |
translatiivi | mustelmaksi | mustelmiksi |
abessiivi | mustelmatta | mustelmitta |
instruktiivi | – | mustelmin |
komitatiivi | – | mustelmine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mustelma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mustelma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10