Substantiivi

muokkaa

muukalainen (38)

  1. ulkomaalainen
  2. yhteisön ulkopuolelta tuleva henkilö
  3. maapallon ulkopuolelta tuleva olento, avaruusolento

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmuːkɑˌlɑi̯nen/
  • tavutus: muu‧ka‧lai‧nen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muukalainen muukalaiset
genetiivi muukalaisen muukalaisten
muukalaisien
partitiivi muukalaista muukalaisia
akkusatiivi muukalainen;
muukalaisen
muukalaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi muukalaisessa muukalaisissa
elatiivi muukalaisesta muukalaisista
illatiivi muukalaiseen muukalaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muukalaisella muukalaisilla
ablatiivi muukalaiselta muukalaisilta
allatiivi muukalaiselle muukalaisille
muut sijamuodot
essiivi muukalaisena
(muukalaisna)
muukalaisina
translatiivi muukalaiseksi muukalaisiksi
abessiivi muukalaisetta muukalaisitta
instruktiivi muukalaisin
komitatiivi muukalaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muukalaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
muukalais-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

muukalaislegioona, muukalaisoikeus, muukalaispassi, muukalaispelko, muukalaisperäinen, muukalaisviha, muukalaisvoittoinen

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
see 1