ositus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (oikeustiede) osittamisen toteuttaminen, puolisoiden, joilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, omaisuuden jakaminen
- (matematiikka) joukon jako erillisiin osajoukkoihin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈosit̪us/
- tavutus: o‧si‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ositus | ositukset |
| genetiivi | osituksen | ositusten osituksien |
| partitiivi | ositusta | osituksia |
| akkusatiivi | ositus; osituksen |
ositukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osituksessa | osituksissa |
| elatiivi | osituksesta | osituksista |
| illatiivi | ositukseen | osituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osituksella | osituksilla |
| ablatiivi | ositukselta | osituksilta |
| allatiivi | ositukselle | osituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osituksena | osituksina |
| translatiivi | ositukseksi | osituksiksi |
| abessiivi | osituksetta | osituksitta |
| instruktiivi | – | osituksin |
| komitatiivi | – | osituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ositukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ositus- | |
Käännökset
muokkaa1. puolisoiden, joilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, omaisuuden jakaminen
|
2. joukon jako osajoukkoihin
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaositusjako osituskäyttö, osituslasku, työnositus
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39