pahkura
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapahkura (12)
- pieni pahka
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑhkurɑ/
- tavutus: pah‧ku‧ra
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pahkura | pahkurat |
| genetiivi | pahkuran | pahkuroiden pahkuroitten (pahkurain) |
| partitiivi | pahkuraa | pahkuroita |
| akkusatiivi | pahkura; pahkuran |
pahkurat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pahkurassa | pahkuroissa |
| elatiivi | pahkurasta | pahkuroista |
| illatiivi | pahkuraan | pahkuroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pahkuralla | pahkuroilla |
| ablatiivi | pahkuralta | pahkuroilta |
| allatiivi | pahkuralle | pahkuroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pahkurana | pahkuroina |
| translatiivi | pahkuraksi | pahkuroiksi |
| abessiivi | pahkuratta | pahkuroitta |
| instruktiivi | – | pahkuroin |
| komitatiivi | – | pahkuroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pahkura- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |