pakana
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapakana (12)
- vallalla olevaan uskonnolliseen enemmistöön kuulumaton; erityisesti polyteistisen tai panteistisen varhaiskantaisen uskonnon kannattaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑkɑnɑ/
- tavutus: pa‧ka‧na
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pakana | pakanat |
| genetiivi | pakanan | pakanoiden pakanoitten (pakanain) |
| partitiivi | pakanaa | pakanoita |
| akkusatiivi | pakana; pakanan |
pakanat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pakanassa | pakanoissa |
| elatiivi | pakanasta | pakanoista |
| illatiivi | pakanaan | pakanoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pakanalla | pakanoilla |
| ablatiivi | pakanalta | pakanoilta |
| allatiivi | pakanalle | pakanoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pakanana | pakanoina |
| translatiivi | pakanaksi | pakanoiksi |
| abessiivi | pakanatta | pakanoitta |
| instruktiivi | – | pakanoin |
| komitatiivi | – | pakanoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pakana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaMuinaisvenäläinen laina.[1] Alun perin latinan maalaista tarkoittavasta sanasta paganus.
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: pakanallinen
- adverbit: pakanasti
- substantiivit: pakanuus
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.