Substantiivi

muokkaa

perua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta peru
    Sana on varhaissuomalaista perua.

perua (52) (taivutus[luo])

  1. kieltää puheensa tai esittämänsä, ottaa sanansa takaisin
  2. peruuttaa jokin (esim. tilaisuus)
  3. kumota jokin (esim. määräys)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈperuɑˣ/
  • tavutus: pe‧ru‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • perua Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 645, 666 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
  NODES