piga

Ruotsi

Substantiivi

piga yl. (1) (yks. määr. pigan [luo], mon. epämäär. pigor [luo], mon. määr. pigorna [luo])

1. (vanhentunut ilmaus) piika

Aiheesta muualla

• piga Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• piga Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)