piipata (73-B) (taivutus[luo])

  1. päästää lyhyt, korkea ääni (etenkin elektronisista laitteista)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpiːpɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: pii‧pa‧ta

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • piipata Kielitoimiston sanakirjassa
  NODES