Wikipedia
Katso artikkeli Ripuli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

ripuli (6)[1]

  1. (lääketiede) oire, jossa potilaan uloste on vetistä ja ulostustarve lisääntyy
  2. (arkikieltä) löysä, vetinen uloste

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈripuli/
  • tavutus: ri‧pu‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ripuli ripulit
genetiivi ripulin ripulien
ripuleiden
ripuleitten
partitiivi ripulia ripuleita
ripuleja
akkusatiivi ripuli;
ripulin
ripulit
sisäpaikallissijat
inessiivi ripulissa ripuleissa
elatiivi ripulista ripuleista
illatiivi ripuliin ripuleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ripulilla ripuleilla
ablatiivi ripulilta ripuleilta
allatiivi ripulille ripuleille
muut sijamuodot
essiivi ripulina ripuleina
translatiivi ripuliksi ripuleiksi
abessiivi ripulitta ripuleitta
instruktiivi ripulein
komitatiivi ripuleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ripuli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ripuli Kielitoimiston sanakirjassa
  • ripuli Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
  NODES