rukata

Suomi

Verbi

rukata (73-A) (taivutus[luo])

1. säätää hienoisesti, muuttaa joiltakin osin erilaiseksi varsinkin paremmin sopiakseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈrukɑt̪ɑˣ/
• tavutus: ru‧ka‧ta

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: rukkaaminen

Aiheesta muualla

• rukata Kielitoimiston sanakirjassa