Substantiivi

muokkaa

rynnäkkö (4-A)

  1. taistelijajoukon yhtäaikainen nopea tunkeutuminen lähitaistelua käyden vihollisryhmitykseen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrynːækːø/
  • tavutus: ryn‧näk‧kö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rynnäkkö rynnäköt
genetiivi rynnäkön rynnäköiden
rynnäköitten
rynnäkköjen
partitiivi rynnäkköä rynnäkköjä
rynnäköitä
akkusatiivi rynnäkkö;
rynnäkön
rynnäköt
sisäpaikallissijat
inessiivi rynnäkössä rynnäköissä
elatiivi rynnäköstä rynnäköistä
illatiivi rynnäkköön rynnäkköihin
rynnäköihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rynnäköllä rynnäköillä
ablatiivi rynnäköltä rynnäköiltä
allatiivi rynnäkölle rynnäköille
muut sijamuodot
essiivi rynnäkkönä rynnäkköinä
rynnäköinä
translatiivi rynnäköksi rynnäköiksi
abessiivi rynnäköttä rynnäköittä
instruktiivi rynnäköin
komitatiivi rynnäkköine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rynnäkö-
vahva vartalo rynnäkkö-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Muut sanueen sanat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

rynnäkkökivääri, rynnäkkökone, rynnäkköpanssarivaunu, rynnäkkötykki, rynnäkkövaunu, väkirynnäkkö, äkkirynnäkkö

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
see 1