seurustelu

Katso artikkeli Seurustelu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

seurustelu (2)^[1]

ihmisten välinen kanssakäyminen ja siihen liittyvä ajatustenvaihto ja muut sosiaaliset toiminnot
Seurustelussa on eri kulttuureissa ja aikakausina on täytynyt noudattaa kirjoittamattomia ja kirjoitettuja seurustelusääntöjä eli seurustelun etikettiä.

Korttipeli on monien mielestä oivallinen seurustelumuoto.
vakituiseen seksuaaliseen suhteeseen – kihlaukseen taikka avio- tai avoliittoon – tähtäävä yhdessä oleminen
Tapasin Matin ja Maijan ensikerran, kun he vasta seurustelivat keskenään.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	seurustelu	seurustelut
genetiivi	seurustelun	seurustelujen seurusteluiden seurusteluitten
partitiivi	seurustelua	seurusteluita seurusteluja
akkusatiivi	seurustelu; seurustelun	seurustelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	seurustelussa	seurusteluissa
elatiivi	seurustelusta	seurusteluista
illatiivi	seurusteluun	seurusteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	seurustelulla	seurusteluilla
ablatiivi	seurustelulta	seurusteluilta
allatiivi	seurustelulle	seurusteluille
muut sijamuodot
essiivi	seurusteluna	seurusteluina
translatiivi	seurusteluksi	seurusteluiksi
abessiivi	seurustelutta	seurusteluitta
instruktiivi	–	seurusteluin
komitatiivi	–	seurusteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	seurustelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. ihmisten välinen kanssakäyminen ja siihen liittyvä ajatustenvaihto ja muut sosiaaliset toiminnot

2. Selite puuttuu.

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2