Wikipedia
Katso artikkeli Sima Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Sima
 
Sima

Substantiivi

muokkaa

sima (9)

  1. sokerista, perinteisesti hunajasta käymisellä valmistettu juoma; Suomessa erityisesti vapun aikaan fariinisokerista ja siirapista valmistettu ja sitruunalla ja rusinoilla maustettu juoma.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsimɑ/, [ˈsimɑ̝]
  • tavutus: si‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sima simat
genetiivi siman simojen
(simain)
partitiivi simaa simoja
akkusatiivi sima;
siman
simat
sisäpaikallissijat
inessiivi simassa simoissa
elatiivi simasta simoista
illatiivi simaan simoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi simalla simoilla
ablatiivi simalta simoilta
allatiivi simalle simoille
muut sijamuodot
essiivi simana simoina
translatiivi simaksi simoiksi
abessiivi simatta simoitta
instruktiivi simoin
komitatiivi simoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sima-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kotisima, simapullo, vappusima

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sima Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa
Katso artikkeli Sima (geologia) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

sima

  1. (geologia) maankuoren sisin kehä

Etymologia

muokkaa

lainasana < vieraskielisten piidioksidia (silica) ja magnesiumoksidia tarkoittavien sanojen alkukirjaimista

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Katso artikkeli Sima (arkkitehtuuri) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

sima

  1. (arkkitehtuuri) klassisen katon räystäslista

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

sima f.

  1. kuilu

Substantiivi

muokkaa

sima

  1. sima

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
  NODES
os 5