sini
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasini (7)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsini/
- tavutus: si‧ni
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sini | sinet |
| genetiivi | sinen | sinien (sinein) |
| partitiivi | sineä | siniä |
| akkusatiivi | sini; sinen |
sinet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinessä | sinissä |
| elatiivi | sinestä | sinistä |
| illatiivi | sineen | siniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinellä | sinillä |
| ablatiivi | sineltä | siniltä |
| allatiivi | sinelle | sinille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sinenä | sininä |
| translatiivi | sineksi | siniksi |
| abessiivi | sinettä | sinittä |
| instruktiivi | – | sinin |
| komitatiivi | – | sinine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sine- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- mahdollisesti iranilainen laina[1]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: sinervä, sininen, sinipunainen
- substantiivit: sinelmä
- verbit: sinertää, sinistyä, sinistää
Yhdyssanat
muokkaaindigosini, kobolttisini, merensini, päivänsini, siniautere, sinibaretti, sinihappo, siniharmaa, siniheinä, sinijäljennös, sinikaali, sinikello, sinikettu, sinikivi, sinikopio, sinikuusama, sinikynä, sinilevä, sinililja, sinimailanen, sinimonarkki, sinimusta, sininärhi, sinipaita, sinipiika, sinipuna, sinipunertava, sinipunerva, sinirinta, siniristilippu, sinisiipi, sinisiirtymä, sinisilmä, sinisimpukka, sinisorsa, sinisukka, sinisuohaukka, sinitaivas, sinitiainen, sinitähtönen, sinivalas, sinivalkea, sinivalmuska, sinivalvatti, sinivatukka, siniverinen, sinivihreä, siniviiva, sinivioletti, sinivoikala, sinivuokko, siniväri, taivaansini
Aiheesta muualla
muokkaa- sini Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaasini (5)
- (matematiikka) sini-funktio, eräs trigonometrisista funktioista
- Kulman sini on sen vastaisen kateetin ja hypotenuusan pituuksien suhde.
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sini | sinit |
| genetiivi | sinin | sinien (sinein) |
| partitiivi | siniä | sinejä |
| akkusatiivi | sini; sinin |
sinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinissä | sineissä |
| elatiivi | sinistä | sineistä |
| illatiivi | siniin | sineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinillä | sineillä |
| ablatiivi | siniltä | sineiltä |
| allatiivi | sinille | sineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sininä | sineinä |
| translatiivi | siniksi | sineiksi |
| abessiivi | sinittä | sineittä |
| instruktiivi | – | sinein |
| komitatiivi | – | sineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- Mahdollisesti sanskritissa jiva (jousen/ympyrän kaari), joka lainattiin suoraan arabiaan muodossa jiba, jonka Robert Chesteriläinen käänsi virheellisesti arabiasta latinaan 'merenlahtea' tarkoittavalla termillä sinus[2]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaasiniaalto, sinifunktio, sinikäyrä, sinilause, sinimuoto, siniviivain, siniväittämä, sinivärähtely, siniääni
Aiheesta muualla
muokkaaAinu
muokkaaVerbi
muokkaasini, yksipaikkainen verbi
Liittyvät sanat
muokkaaLatina
muokkaaVerbi
muokkaasini
- (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä sinō
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”sininen”.
- ↑ https://matematiikkalehtisolmu.fi/1998/2/lehtinen/