sinkku

Suomi

Substantiivi

sinkku (1-A)

henkilö, joka ei ole vakituisessa parisuhteessa
(musiikki, arkikieltä) yksittäisen musiikkikappaleen (vinyylilevyllä tavallisesti kaksi) sisältävä kaupallinen äänite
(murteellinen) kinkku
(murteellinen) (varsinkin viipaloitu) palvikinkku

Ääntäminen

IPA: /ˈsiŋkːu/

tavutus: sink‧ku

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sinkku	sinkut
genetiivi	sinkun	sinkkujen
partitiivi	sinkkua	sinkkuja
akkusatiivi	sinkku; sinkun	sinkut
sisäpaikallissijat
inessiivi	sinkussa	sinkuissa
elatiivi	sinkusta	sinkuista
illatiivi	sinkkuun	sinkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sinkulla	sinkuilla
ablatiivi	sinkulta	sinkuilta
allatiivi	sinkulle	sinkuille
muut sijamuodot
essiivi	sinkkuna	sinkkuina
translatiivi	sinkuksi	sinkuiksi
abessiivi	sinkutta	sinkuitta
instruktiivi	–	sinkuin
komitatiivi	–	sinkkuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sinku-
vahva vartalo	sinkku-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö

englanti: single
italia: single m./f.
ranska: célibataire m./f.

thai: โสด
turkki: bekar

2. musiikki

englanti: single
italia: singolo m.

ranska: single m.
turkki: tekli, single

Liittyvät sanat

Synonyymit

(erikseen julkaistu kappale) single

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

sinkku Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=sinkku&oldid=4684342”

NODES