stürzt

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä stürzen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä stürzen
  3. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä stürzen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä stürzen
  NODES