stund

Norja

Substantiivi

stund

1. hetki
2. aika

Ruotsi

Substantiivi

stund yl. (3) (yks. määr. stunden[luo], mon. epämäär. stunder[luo], mon. määr. stunderna[luo])

1. hetki, tuokio, kotva, tovi

Aiheesta muualla

• stund Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)