Adjektiivi

muokkaa

syyllinen (38) (komparatiivi syyllisempi, superlatiivi syyllisin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka on syyllistynyt johonkin (todistetusti); ominainen sille, jonka syytä jokin on
    Syyllinen vai syytön?
    syyllinen ilme

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsyːlːinen/
  • tavutus: syyl‧li‧nen

Etymologia

muokkaa

syy + -llinen

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Substantiivi

muokkaa

syyllinen (38)

  1. henkilö, joka on syyllistynyt johonkin todistetusti; syypää, henkilö, jonka syytä jokin on

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syyllinen syylliset
genetiivi syyllisen syyllisten
syyllisien
partitiivi syyllistä syyllisiä
akkusatiivi syyllinen;
syyllisen
syylliset
sisäpaikallissijat
inessiivi syyllisessä syyllisissä
elatiivi syyllisestä syyllisistä
illatiivi syylliseen syyllisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi syyllisellä syyllisillä
ablatiivi syylliseltä syyllisiltä
allatiivi syylliselle syyllisille
muut sijamuodot
essiivi syyllisenä
(syyllisnä)
syyllisinä
translatiivi syylliseksi syyllisiksi
abessiivi syyllisettä syyllisittä
instruktiivi syyllisin
komitatiivi syyllisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo syyllise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
syyllis-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • syyllinen Kielitoimiston sanakirjassa
  • syyllinen Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 91, 100 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
  NODES
os 2