tahria (61) (taivutus[luo])

  1. liata, sotkea, pilata

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑhriɑˣ/
  • tavutus: tah‧ri‧a

Etymologia

muokkaa
  • frekventatiivijohdos verbistä tahrata (johdin -i-) [1]
  • faktiivinen johdos substantiivista tahra (johdin -i-) [2]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tahria Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys
  NODES
os 3