tapa

Suomi

Substantiivi

tapa (9-F)

1. asia, jota tehdään totuttuun tapaan säännöllisesti

   Tästä on tullut täälläpäin jo tapa.

   Mahtava tapa aloittaa viikko.

   Tupakointi on paha tapa.

2. keino tehdä jotain

   uusi tapa hyödyntää hukkalämpöä

3. (monikollinen) jonkin henkilön yleinen käyttäytymismalli; yhteisössä noudatettava käyttäytymismalli.

   Hänellä on huonot tavat.

   pöytätavat

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑpɑ/

• tavutus: ta‧pa

Etymologia

Tälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.

Käännökset

1. säännöllisesti tehty asia

englanti: habit, habitude, usage espanja: costumbre, hábito hollanti: gewoonte f. italia: modo m. japani: 習慣, 決まり, 癖 portugali: hábito puola: zwyczaj m.

ranska: habitude f., coutume f. ruotsi: bruk saksa: Angewohnheit f. tšekki: zvyk m. venäjä: привычка, обычай viro: komme

2. keino tehdä jotain

englanti: way, means, regime espanja: modalidad f., modo m., manera, camino, régimen italia: modo m. japani: 手段, 手, 方法 ranska: façon m.

ruotsi: sätt saksa: Weise tanska: måde tšekki: způsob venäjä: способ, средство, путь, режим

3. ihmisen käyttäytymismalli

englanti: manners japani: 礼儀

venäjä: нравы, манеры viro: komme

Liittyvät sanat

• etiketti
• jollain tavalla
• olla tapana
• omalla tavallaan
• tavanmukainen, tavanmukaisesti, tavanmukaisuus
• tavanomainen, tavanomaisesti, tavanomaisuus
• tottumus

Johdokset

• adjektiivit: tavallinen, tavaton
• verbit: tapailla, tavata, tavoittaa

Yhdyssanat

ajattelutapa, ajatustapa, ehtotapa, elämäntapa, esiintymistapa, esitystapa, hallitustapa, hovitavat, häätapa, ihmistavat, ilmaisutapa, juomatapa, kansantapa, katsantotapa, katsomustapa, kauppatapa, kirjoitustapa, kuvaamistapa, kuvaustapa, käsittelytapa, käsitystapa, käskytapa, käyttäytymistapa, käyttötapa, käytöstapa, laatutapa, laskutapa, laulutapa, lehtitapa, liiketapa, lisääntymistapa, lukutapa, lähestymistapa, mahtotapa, menettelytapa, merimiestapa, merkintätapa, muodostumistapa, näkemistapa, perimätapa, perinnäistapa, puhetapa, puhuttelutapa, pöytätapa, rankaisutapa, ratkaisutapa, reaktiotapa, sanontatapa, seuratapa, suhtautumistapa, suoritustapa, tapainkuvaus, tapaintuomari, tapainturmelus, tapakasvatus, tapakristillinen, tapakristillisyys, tapakristitty, tapakulttuuri, tapaluokka, tapaoikeus, taparikollinen, taparikollisuus, tapatieto, tapaturma, tekotapa, toimintatapa, tositapa, toteutustapa, tulkintatapa, tuotantotapa, työskentelytapa, työtapa, vaalitapa, viljelytapa, ääntämistapa

Idiomit

• tapansa kullakin
• tavoistaan ihminen tunnetaan
• maassa maan tavalla
• olla ~na (+ inf.) tehdä jotakin tottumuksesta
• olla tapojensa orja -
• tavan takaa

Aiheesta muualla

• tapa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 209 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

tapa

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tappaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tappaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tappaa

Espanja

Substantiivi

tapa f. (monikko tapas)

1. kansi (purkin tai vastaavan)
2. pieni suupala, naposteltava
3. kirjan kansi; lehden etusivu

   Las tapas de los diarios del lunes 17 de noviembre de 2014

Huomautukset

• Merkityksessä 'pieni suupala', 'pikkunaposteltava' sana esiintyy useammin monikkomuodossa (tapas).

Aiheesta muualla

• tapa Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Verbi

tapa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tapar

Viro

Verbi

tapa

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tapma
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tapma
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tapma