toveruus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatoveruus (40)
- se, että on toveri; toverina oleminen; toverien välinen suhde
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪oʋeruːs/
- tavutus: to‧ve‧ruus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toveruus | toveruudet |
genetiivi | toveruuden | toveruuksien |
partitiivi | toveruutta | toveruuksia |
akkusatiivi | toveruus; toveruuden |
toveruudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toveruudessa | toveruuksissa |
elatiivi | toveruudesta | toveruuksista |
illatiivi | toveruuteen | toveruuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toveruudella | toveruuksilla |
ablatiivi | toveruudelta | toveruuksilta |
allatiivi | toveruudelle | toveruuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toveruutena | toveruuksina |
translatiivi | toveruudeksi | toveruuksiksi |
abessiivi | toveruudetta | toveruuksitta |
instruktiivi | – | toveruuksin |
komitatiivi | – | toveruuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | toveruude- | |
vahva vartalo | toveruute- | |
konsonantti- vartalo |
toveruut- |
Etymologia
muokkaasanan toveri vartalosta tover- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on toveri
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- toveruus Kielitoimiston sanakirjassa