tukka

Suomi

Substantiivi

tukka (10-A)

1. hiusten muodostama karvapeite päässä, hiusten kokonaisuus

   Tukka muodostuu hiuksista samoin kuin metsä puista.

2. (slangia) häpykarvoitus

   Sillä tyypillä oli tummat hiukset mutta oranssi tukka.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ukːɑ/
• tavutus: tuk‧ka

Käännökset

1. hiusten muodostama pään karvapeite, hiusten kokonaisuus

azeri: saç babuza: tau, ratta bali: bok bima: honggo bonggi: obuk chuuk: wúún englanti: hair espanja: pelo m. havaiji: lauoho indonesia: rambut jaava: rambut kambera: luŋgi kapingamarangi: hulu kavalan: vokko maisin: kesaa malaiji: rambut mangareva: rouro maori: makawe niue: fulu, lauulu nukuoro: hulu palau: chúi ponape: pitenmoaŋ pukapuka: laūlu ranska: cheveux, chevelure

rapanui: huru rarotonga: rauru rotuma: leva ruotsi: hår, lugg saksa: Haar n. samoa: lauulu sloveeni: dlaka sunda: rambut, buuk tagalog: buhók tahiti: rouru thao: fukish tokelau: fulu, lauulu tšamorro: gapotulu, pulu tuamotu: huru turkki: saç tuvalu: fulu, lauulu ukraina: волосся n. uzbekki: soch valkovenäjä: валасы (monikollinen) wanukaka: logi venäjä: волосы (monikollinen), шевелюра f. viro: juus, juuksed yap: piy

Liittyvät sanat

• peruukki

Synonyymit

• hiukset
• kuontalo

Johdokset

• adjektiivit: -tukkainen, tukallinen, tukaton
• verbit: tukistaa

Yhdyssanat

harjastukka, irtotukka, jenkkitukka, liinatukka, nahkatukka, niskatukka, otsatukka, pellavatukka, pitkätukka, poikatukka, polkkatukka, pottatukka, punatukka, pystytukka, pörrötukka, rastatukka, siilitukka, syntymätukka, takkutukka, tekotukka, tukankasvu, tukankuivain, tukanleikkaus, tukanleikkuu, tukanraja, tukkajumala, tukkakoskelo, tukkalaite, tukkamuoti, tukkanuotta, tukkapölly, tukkasotka, tummatukka

Anagrammit

katku, kutka, takku

Idiomit

• tukka putkella
  1. (kuvaannollinen) kovaa vauhtia; paikasta toiseen rientäen

Aiheesta muualla

• tukka Kielitoimiston sanakirjassa