ulvoa

Suomi

Verbi

ulvoa (52) (taivutus[luo])

1. pitää pitkää jatkuvaa ääntä kuten koirat ja sudet

   Koira ulvoo kuuta.

2. (kuvaannollisesti) pitää kovaa ja korkeaa ääntä, myös tuulen aiheuttamista äänistä ja sireenistä

   Älä ulvo!

   Tuuli ulvoi nurkissa.

   Sireenit ulvovat tilanteen päättymistä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈulʋoɑˣ/
• tavutus: ul‧vo‧a

Käännökset

1. koirasta tai sudesta

englanti: howl espanja: aullar italia: ululare portugali: uivar puola: wyć

ranska: hurler ruotsi: tjuta, yla, skälla tšekki: výt venäjä: выть

2. henkilöstä, tuulesta tai sireenistä

englanti: wail

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: ulvominen
• verbit: ulvahtaa, ulvaista

Aiheesta muualla

• ulvoa Kielitoimiston sanakirjassa