virna
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋirnɑ/
- tavutus: vir‧na
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | virna | virnat |
| genetiivi | virnan | virnojen (virnain) |
| partitiivi | virnaa | virnoja |
| akkusatiivi | virna; virnan |
virnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | virnassa | virnoissa |
| elatiivi | virnasta | virnoista |
| illatiivi | virnaan | virnoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | virnalla | virnoilla |
| ablatiivi | virnalta | virnoilta |
| allatiivi | virnalle | virnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | virnana | virnoina |
| translatiivi | virnaksi | virnoiksi |
| abessiivi | virnatta | virnoitta |
| instruktiivi | – | virnoin |
| komitatiivi | – | virnoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | virna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaaitovirna, hiirenvirna, keltavirna, metsävirna, mustatäplävirna, muukalaisvirna, nätkelmävirna, peuranvirna, pommerinvirna, purppuravirna, rehuvirna, ruisvirna, unkarinvirna
Aiheesta muualla
muokkaa- virna Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9