vuokraviljelijä

Suomi

Substantiivi

vuokraviljelijä (12)

1. henkilö, joka on ottanut maata vuokralle viljelläkseen sitä; vuokraviljelyn harjoittaja
2. (historia) maanviljelystä harjoittanut vuokratilallinen, joita olivat lampuoti ja torppari, mutta ei varsinaisesti mäkitupalainen, jolla oli vuokralla vain asuintalonsa tontti, missä oli mahdollista enintään hyvin pienimuotoinen kotitarpeeseen viljely

Etymologia

• yhdyssana sanoista vuokra ja viljelijä

Käännökset

2. maanviljelystä harjoittanut vuokratilallinen

englanti: tenant farmer

Aiheesta muualla

• vuokraviljelijä Kielitoimiston sanakirjassa