vuorokaudenaika

Suomi

Substantiivi

vuorokaudenaika (9-D)

1. havaittava tuokio vuorokaudesta, vuorokauden osa

   Aamu, päivä, ilta ja yö ovat vuorokaudenaikoja.

Etymologia

yhdyssana osista vuorokausi (genetiivi) ja aika

Käännökset

1. havaittava tuokio vuorokaudesta, vuorokauden osa

englanti: time of day

Liittyvät sanat

• vuorokausi

Alakäsitteet

• aamu, päivä, iltapäivä, ilta, yö
• aamuyö, aamupäivä, alkuilta, loppuilta

Aiheesta muualla

• vuorokaudenaika Kielitoimiston sanakirjassa