vuoropuhelu

Suomi

Substantiivi

vuoropuhelu

1. vastavuoroinen keskustelu kahden osapuolen välillä
2. (kuvaannollisesti) vuorottelu, yhdistyminen, vuorovaikutus

   teorian ja käytännön vuoropuhelua

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋuo̯roˌpuhelu/
• tavutus: vuo‧ro‧pu‧he‧lu

Etymologia

yhdyssana sanoista vuoro ja puhelu

Käännökset

1. vastavuoroinen keskustelu kahden osapuolen välillä

bulgaria: диалог englanti: dialogue, intercourse espanja: diálogo, interlocución‎ ido: dialogo italia: dialogo m. portugali: diálogo m. puola: dialog m.

ranska: dialogue m. romania: dialog n. ruotsi: dialog saksa: Dialog m. tšekki: dialog m. unkari: dialógus venäjä: диалог

Liittyvät sanat

• yksinpuhelu

Synonyymit

• dialogi

Aiheesta muualla

• vuoropuhelu Kielitoimiston sanakirjassa