vyötärö
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaavyötärö (2)
- uuma, vartalon kapea kohta lantion yläpuolella vatsan korkeudella
- vaatteen, housujen tai hameen vyötärökohta
- musta pitkä vyötäröstä rypytetty samettihame
- Housuja piti päästää hieman auki vyötäröstä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋyø̯t̪ærø/
- tavutus: vyö‧tä‧rö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vyötärö | vyötäröt |
| genetiivi | vyötärön | vyötäröjen vyötäröiden vyötäröitten |
| partitiivi | vyötäröä | vyötäröitä vyötäröjä |
| akkusatiivi | vyötärö; vyötärön |
vyötäröt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vyötärössä | vyötäröissä |
| elatiivi | vyötäröstä | vyötäröistä |
| illatiivi | vyötäröön | vyötäröihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vyötäröllä | vyötäröillä |
| ablatiivi | vyötäröltä | vyötäröiltä |
| allatiivi | vyötärölle | vyötäröille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vyötärönä | vyötäröinä |
| translatiivi | vyötäröksi | vyötäröiksi |
| abessiivi | vyötäröttä | vyötäröittä |
| instruktiivi | – | vyötäröin |
| komitatiivi | – | vyötäröine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vyötärö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaajohdos sanasta vyö
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaampiaisvyötärö, vyötäröalushame, vyötäröesiliina, vyötäröhame, vyötärökaitale, vyötärölinja, vyötärönauha, vyötäröpituinen, vyötärösauma,
-vyötäröinen hoikkavyötäröinen
Aiheesta muualla
muokkaa- vyötärö Kielitoimiston sanakirjassa