ylpeä

Suomi

Adjektiivi

ylpeä (15) (komparatiivi ylpeämpi, superlatiivi ylpein) (taivutus[luo])

1. joka pitää tekemiään asioita, itseään tai itseensä liittyviä asioita hyvinä; sanalla on usein negatiivinen kaiku ja sillä voidaan tarkoittaa henkilöä, joka pitää itseään muita parempana

   Hän on ylpeä pojastaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈylpeæ/
• tavutus: yl‧pe‧ä

Käännökset

1. joka pitää tekemiään asioita, itseään tai itseensä liittyviä asioita hyvinä

englanti: proud friisi: batsk italia: orgoglioso kroaatti: ponosan ranska: fier; orgueilleux ruotsi: stolt

turkki: gururlu ukraina: гордий unkari: kevély venäjä: гордый viro: uhke

Liittyvät sanat

Vastakohta

• nöyrä

Johdokset

• adverbit: ylpeästi
• substantiivit: ylpeys
• verbit: ylpeillä, ylpistyä, ylpistää

Yhdyssanat

tyhmänylpeä

Aiheesta muualla

• ylpeä Kielitoimiston sanakirjassa