César Auguste

Auguste, palʊla-ɩ nɛ hɩɖɛ ɖɩ-nɛyɔ Caius Octavius, salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 63 pʊcɔ palʊlɩ Yesuu Krɩstʊ. Palʊla-ɩ Room tɛtʊ taa. Kajalaɣ taa lɛ, paya-ɩ se Octave nɛ pʊwayɩ patasɩ-ɩ yaʊ se Octavien. Ɛyʊ ɛnʊ ɛsɩba kɩyɛɛna fenaɣ kɩyakʊ 19 pɩnaɣ 14 pʊcɔ palʊlɩ Yeesu Krɩstʊ Nola tɛtʊ taa. Ɛnʊ kaakɛna Room ɛyaa tɛ kajalaɣ wiyaʊ kpaɣ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 16 pɩnaɣ 27 pʊcɔ palʊlɩ Yesuu Krɩstʊ ŋkɔɔ ŋtalɩ kɩyɛɛna fenaɣ kɩyakʊ 19 pɩnaɣ 14 Yeesuu Krɩstʊ lʊlʊʊ wayi.

César Auguste

E-ekpeɣle Jules César pɩsɩ-ɩ ɛ-pɩɣa, e-ekpeɣle ɛnʊ e-ɖoo lʊlʊʊ taa ɛyʊ ɛkɛna, pɩlakʊʊ mbʊ yɔ pɩnaɣ 44 pʊcɔ palʊlɩ Yeesu Krɩstʊ, alɩwaatʊ pazɩ yem nɛ pakʊ e-ekpeɣle ɛnʊ. Ɛnɛ Marc Antoine nɛ Lépide, paɖʊ naatozo tɔm hʊʊ tʊmɩyɛ naalɛ nɖɛ se pɩsa nɛ palʊbɩna César ɛyaa kʊyaa.

Pawaba philipes wayi lɛ, pɛtɛyɩ Room ɛjaɖɛ nɛ pañazɩɣ nɛ sɔɔjɛtʊ ɖoŋ. Pa-naatozo pɔtɔla pɩlɩna pa-taa paa weyi tɛ cɛjɛyɛ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɛɛwɛna yɔ ɖɩ-yɔɔ. Lépide ñeseɣa ɛ-tɛ ɛjaɖɛ nɛ Marc Antoine ñakʊ ɛ-tɩ alɩwaatʊ ndʊ August wabɩ-ɩ Actium yɔ nɛ piyele ɛnɛ yɔ eyeke Roma Ampiiri yɔɔ yɔ.

Auguste lɛɣzɩ liidiye ɖʊ, ɛñɔɔzɩ haba, ɛmʊ sɔɔjɔnaa sakɩyɛ nɛ pɛwɛ paaɖoye nɛ paale. Ɛtʊlɩ fulisi naa tʊma Room ɛjaɖɛ taa. Pama yɔɔ tɔzʊʊ komola tɛtʊ sɔsɔtʊ taa nɛ pɔñɔɔzɩ cɩɖɩ cɩɖɩ e-kewiyaɣ alɩwaatʊ taa. Auguste sɩ pɩnaɣ 14 Yeesu Krɩstʊ lʊlʊʊ wayi ɛlɛ ɛɛwɛna pɩnzɩ 75. Pɩtɛkɛ nɔyʊ kʊnɛ-ɩ ɛlɛ nabɛyɛ tɔŋ se kɔyɛ paɖʊ-ɩ. Kɛlɛ ɛ-pɩyalʊ Tibère mʊ e-kewiyaɣ nɛ ɛcaɣ Ampiiri ñʊʊ yɔɔ.

Palʊla Octave kɛ Room ñɩm nabʊyʊ taa, pɩwɛ Palatin tɛtʊ taa kɛnɛ (ad Capita Bubula) pɩfɛyɩ poliŋ nɛ Via Sacra kɛ pɩnaɣ 63 pʊcɔ palʊlɩ Yeesu Krɩstʊ salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 23 alɩwaatʊ taa. Octave kpaɣ ɛ-caa maɣmaɣ hɩɖɛ Caius Octavius.