Gizeh tɛtʋ taa pɩlaŋ
Gizeh tɛtʋ taa naŋgɩŋ kɛ naŋgɩŋ weyi ɛkɩla walʋʋ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ yɔ. Naŋgɩŋ ɛnʋ ɛwɛ Egipiti (Égypte) ɛjaɖɛ taa. Ɛwɛ Niili pɔɔ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa pʊʊ sɔsɔʋ nakʊyʊ n̄ʋʋ taa. Ɛ-taa pepiŋaɣ sɩɖaa ɖooo lɔŋ. Egipiti (Égypte) ɛjaɖɛ taa pɩlɑŋ kpɛndɩ tindima naanza taa: wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa pɩlaŋ wɛɛ, wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa ñɩŋ ñɛwɛɛ, hadɛ kiŋ pɩlaŋ n̄ɛwɛɛ nɛ hɛkʊ taa pɩlaŋ n̄ɛwɛɛ ɖɔɖɔ.
Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa pɩlaŋ taa pepiŋ awiya nɛ a-lila taa n̄ɩma. Pʋ-yɔɔ pohuyi-i abila naŋ cɔlɔ. Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa pɩlaŋ ɛnʋ ɛ-taa pepimi sɔdɩŋ ɛnɛ e-piya: Khéops, Kaouab Ier (G 7120 nɛ G 7110), Hordjédef (G 7220 nɛ G 7210) nɛ Khoufoukhaf (G 7140 et G 7130).
Wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa pɩlaŋ kɛna pɩlaŋ weyi pakɩlɩɣ haʊ ñamtʊ yɔ. Peeɖe pepima mastabas waa kpaɣ dynastie waa IV ŋkɔɔ ŋtalɩ VI taa n̄ɩma. Pɛtɛyɩ-ɩ tam naadozo taa nɛ pepiŋ layaa mba pepiŋ ɛyaa yɔ kajalaɣ hɔɔlʊʊ taa. Nabʊlɛ taa lɛ, mastabaswaa tɛ hɔɔlʊʊ; kʊ-kʊ taa pepiŋ mastabaswaa mba pan̄aŋ-wɛ nɛ pɩkɩlɩ yɔ. Peeɖe pepima sɔsɔ Vizir Hémiounou (G 4000). Wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa pɩlaŋ taa pepiŋ mastabaswaa mba paakɩlɩɣ-wɛ haʊ ñamtʊ yɔ.
