Ɖooo lɛ Moritaanii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ kaakɛna tɛtʊ ndʊ paya;waɣ se Louis kiɖeɖeu yɔ. ƐLɛ pɩkpaɣna pɩnaɣ 1957 yɔ, ɛjaɖɛ nɖɩ ɖi-tɛtʊ sʊzɔtʊ yɔ Nuwakicɔɔtɩ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Atlantique lɩŋgamʋʋ cɔlɔ kpam. Tɛtʊ tʊnɛ, kpaŋkuɖumwaa lɩzɩ-tʊ, mbʊ pʊ-yɔɔ yɔ pacakaɣ peeɖe nɛ ɛzɩma pɔɖɔɔ yɔ lɛ, paa ɛzɩmtaa powoki n; epacakɩ lone nɖɩ ɖi-taa.

Nouakchott-mosquee
Nouakchott-marche

Mbʊ yebina nɛ pazɩ pazɩ lɛ, tɛtʊ ndʊ tɩkɔɔ tɩpɩsɩ tɛtʊ sʊzɔtʊ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩ-walanzɩ landammm taa makɩɣna ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 100 000 yaa kilomɛtanaa 1 000 nɛ ɛyaa kpɛnda 958 399. Nuwakicɔɔtɩ tɛtʊ tʊnɛ, tɩ-tɛ tɔsʊʊ lɩɣna somtu ndʊ pasaɣ peeɖe nɛ payaa-tʊ se Mafci yɔ tɩ-yɔɔ. Somtu ndʊ, Itaalii ɛjaɖɛ tʊlɩna tʊmɩyɛ nɖɩ peeɖe.

NouakchottMosquéeTentes

Payaɣ Nuwakicɔɔtɩ komina yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se Ahmed Hamza. Ɛzɩ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sʊzɔtʊ lɛɛtʊ yɔ, Nuwakicɔɔtɩ tɛtʊ nɛ ajɛyaa naayɛ taa ñɩndʊ paɖʊ nɔɔ nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ anaa yɔ: Tukisɔnɩ (Etaazuunii), Lanzuu (Siini), Maadiriidi (Ɛsɩpañɩ), Amanɩ (Yɔridaanii), Bamako (Maalii) nɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ ndʊ lɩm cɔ-tʊ nɛ pɩtaa yɔ, tɩ-taa lɔŋ tasɩya ŋgbɛyɛ.

  NODES