Salɩvaadɔɔrɩ kɛna Amerika ilemiye taa tɛtʊ natʊyʊ nɛ peeɖe taa lɛ, ndʊ kɩlɩna wɛʊ ñɩɩɩ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛ Amerika ilemiye taa nɛ ɖɩ-hɛkʊ nɛ hɛkʊ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛna Hɔndurasɩ ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa nɛ hadɛ kiŋ, piyele Kuwatemala ɛjaɖɛ lɛ, ɖɩwɛna ɖɩɖɩ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa nɛ ɖɩ-hadɛ kiŋ.

Pamaza Salɩvaadɔɔrɩ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-walanzɩ lɛ, panaa se ɖɩ-walanzɩ talɩ 20 742 km2 nɛ ɖenɖe lɩm wɛɛ yɔ, peeɖe takɩlɩ ɖɔʊ nɛ pɩmaɣna ɛzɩ 1,5 yɔ kɛ mɩnɩʊ yɔɔ. Amerika ilemiye taa tɛtʊ natʊyʊ nɛ peeɖe taa lɛ, ndʊ kɩlɩna wɛʊ ñɩɩɩ kɛ ajɛya lɛɛna taa ɛlɛ peeɖe kɛ ɛyaa kɩla ɖɔʊ km2 taa nɛ patalɩɣ ɛyaa ɛzɩ 305 yɔ. Ɖooo pɩnaɣ 2014 taa pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa lɛ pana ɛyaa ɛzɩ 6 328 196 yɔ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa yee pakalɩɣ ɛyaa km2 taa kɔyɔ, panaɣ-wɛ ɛzɩ 68 yɔ. Salaŋ fenaɣ 15 pɩnaɣ 1821 kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩmʊ ɖɩ-tɩ yɔɔ wɛʊ. Payaɣ Salɩvaadɔɔrɩɩ ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ kɩfalʊ se Salvador Sanchez Cerén.

Kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlʊʊ yɔɔdʊʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ komina tʊma taa nɛ pawɩlʊʊ-kʊ sukulinaa taa ɖɔɖɔ yɔ, ŋgʊ lɛ ɛsɩpaañɔɔlɩ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa tɛtʊ sɔsɔtʊ payaɣ se San Salɩvaadɔɔrɩ nɛ ndʊ tɩkɩla walanzɩ ɖɔɖɔ. Yee ɛyʊ ɛsɔɔlaa se ɛyaa nɔɔyʊ kɛ kaŋgalafu yɔɔ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa kɔyɔ, pɩkɛna-ɩ kɩjɛyʊʊ se ɛma +503 ɛ-tɛ kaŋgalafu kpata yɔɔ pʊcɔ ŋɛ ɛɛma pɩtɛ ɛyʊʊ kaŋgalafu nimaɣ mayaɣ. Pakpazʊʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-kɩɖaʊ kɛdɛɛka nɛ pɛtɛ lɛ, wendu ndʊ peteɣu yɔ Augusto Coello lubina-tʊ nɛ ndʊ lɛ se ŋkɛ ɛsɔtaa mʊndʊsʊʊ nakʊyʊ.

Liidiye nɖɩ pɔtɔkɩ-ɖɩ peeɖe yɔ payaɣ-ɖɩ se Etaazuunii tɔɔlaarɩ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa abalaa kpadayɩɣʊ pɩsɩɩna ɛzɩ pɩnzɩ 72,3 yɔ nɛ halaa ñatalɩɣʊ ɛzɩ pɩnzɩ 77 yɔ. Ɛsɔ sɛtʊ ŋgba wena awɛ peeɖe yɔ anaa yɔ: Katolika mba (50 %), Protɛsɩtaŋ ( 36%), ɛyaa yem waa, pʊtɔbʊʊ se mba paasɛɣ ɛsʊɔ nɔɔyʊ yɔ patalɩ ɛzɩ ɛyaa hiu nɛ naalɛ yɔ kɛ mɩnɩuʊ yɔɔ nɛ aŋgba lɛɛna taa mba ñɛwɛ ɛzɩ ɛyaa 3 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ.

  NODES
os 3