Harriet Tubman (algup. Araminta Ross; 1822 Maryland, Yhtysvallat10. kevätkuudu 1913 Auburn, New York, Yhtysvallat) oli afroamerikkalaine vällysborčuiččii, taza-arvoaktivistu ja suffragettu. Häi oli vällyöh pajennuh orju, kudai auttoi toizii orjii pagenemah Suvivaldivolois.

Harriet Tubman
Portriettu
Roindunimi:angl. Araminta Ross
Ammatti:писательница, медсестра, правозащитница, аболиционистка, политическая активистка, разведчица, суфражистка, феминистка
Rodivui:6. kevätkuudu 1822(1822-03-06)[1]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:10. kevätkuudu 1913(1913-03-10)[6][7][8] (91 года)
Kuolendukohtu:
Ukko / akku:John Tubman[d][10]
Nimikirjutus:

Lapsus orjannu Marylandas sai hänet sidovumah Abolitionismu- protestuliikkeheh. Harrietan pereh loittoni, konzu sizäret myödih, midä oli tavallistu orjuperehis. Harriet, kui monii toizii orjulapsii, nägi kiškomistu da pahoipidelyy – häi sai ezimerkikse piätrauman, kudai mešaičči händy kogo elaijan aijan.

Pavon jälgeh Harrietas tuli Muanalazen ruadodorogoin konduktor. Muanalaine ruadodorogu oli turvutaloloin da pagomaršruttoin verko, kudai auttoi läs 100 000 orjua pagenemah Yhtysvallois Kanadah.

Harriet Tubmanal oli lannistumatoi tahto da perävymättömys auttua orjii, häi ainos otti ylen suurii persounallizii riskoi, midä luadi hänes legendan. Harriet ilmoitihes omatahtozennu pohjasvaldivoloin armieh da vuvvennu 1863 iče oli piäzyn välläle operatsien johtajannu Suvi-Carolinan Combahee-jovel, kuduas piästih välläle yli 750 orjua.

Rahvahankeskeizen voinan jälgeh Harriet agitiiruičči naizien iänioigevuon puoles. Orjat, kudamii häi pellasti, kuččuttih händy Mooseksekse.

  1. 1,0 1,1 Find a Grave Проверено 20 марта 2021. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q63056” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. A century after Harriet Tubman died, scholars try to separate fact from fiction // The Washington Weekly PostWashington: Fred Ryan, 2013. Проверено 7 сентября 2016.
  3. http://www.nytimes.com/2003/11/08/opinion/where-the-streets-have-too-many-names.html
  4. http://www.nytimes.com/2007/06/24/books/review/Bell.html
  5. http://www.nytimes.com/2007/06/24/books/review/Bell.html?pagewanted=print
  6. Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  7. SNAC Проверено 9 октября 2017.
  8. https://www.fembio.org/ Проверено 9 октября 2017.
  9. JSTOR
  10. (untranslated) http://www.harriettubmanbiography.com/harriet-tubman-biography.html
  NODES