Intersugupuoližuol vihjatah sih, gu lapsen sugupuoldu ei voi miärittiä hänen sugupuolielimien ulgonävös. Se vihjuau sežo toizenluaduzeh sugupuoliominažuksien poikkevumuoh. Ammussah intersugupuolizis ristikanzois paistih käyttäjen sanua “hermafrodiitti” suomekse da “гермафродит” ven’akse.

Intersugupuoližuon ellendykseh kuuluu mondu sugupuolen kehityksen häirivyö dai sugupuolielimien nägyjiä vigua. Nämmis tilandehis sugupuolielimet ei vastata tavan mugah sugurauhnazien libo sugupuolihromosomien miärättyy sugupuoldu.

Intersugupuoližus voi tundie sugupuolielimien ulgonävös ylen harvah. Joga vuottu Suomes roih läs 20 intersugupuolistu lastu. Piettäneh intersugupuolizinnu ristikanzoi, kudamil on Turneran libo Klainfelteran sindroumat, intersugupuolizien ristikanzoin miäry on kaksi tuhandesozua.

Kaikkien sigivölöin ulgopuolizet sugupuolielimet ollah allus naizenluaduzet. Brihaččusigivölöin sugupuolielimet muututah tavan mugah digidrotestosteronan vaikutukses miehenluaduzikse. Toiči sugupuolielimien kehitykseh vaikutetah ezimerkikse kohtunaigazet gormonoin luadimizen muutokset, mutaciet libo vierasainehile herkenemine. Konzu XX-hromosomallizen ristikanzan sugupuolielimis on kui mies- muga i naispuolizet piirdehet, yleizimbänny syynny on se, gu häi oli naisluaduine sigivö, kudaman ližämunuazele kehityttih liigukazvuo. Sendäh ližämunuaine luadii liijan äijän miesgormonua da ulgopuolizih sugupuolielimih kehityttih miespuolizet piirdehet. Vuitil intersugupuolizis ristikanzois on naizen ulgopuolizet sugupuolielimet, ga ei ole kohtuu eigo munasarjoi. Nämmis tilandehis intersugupuoližuttu ei voi tundie enne muutosigiä.

  NODES