Svuad'bu on pruazniekku, kudai pietäh kirjoihmenendän lujittamizekse libo sen kunnivokse. Svuad'bah liittyjät tavat vaihtellah äijän eri kul'tuuroin välil. Yhtelläh enimis kul'tuurois on tavannu, ku andilas mugai ženihy šuorivutah tavanmugastu parembih sobih, da gostile on varustettu äijän hyviä syömisty. Svuad'bugost'ua voibi olla ylen äijy, yhtelläh tavan mugah vähimyölleh andilahan da ženihän lähisugu.

Eri uskondolois on omaluaduzet svuad'buperindöt, no uskondolois on sežo äijän kanzallistu vaihteluu. Eriuskolazien välizes svuad'bas voibi olla tabua mollembien oman uskondon svuad'buperindölöis.[1] Erähis kul'tuurois svuad'bah libo kirjoihmenendäh ei liity nimittustu uskondollistu ritualua, erähis kul'tuurois ei pietä ni svuad'bua. Ezimerkikse Pohjas-Amerikan eskimot ei pietä svuad'bua, ga andilas vaiku muutti ženihän kodih.[2]

Karjalaine svuad'bu

kohenda

Karjalazeh svuad'buperindöh kuuluu mm. itkut. Net oldih oza andilahan koispäi da perehespäi lähtendyritualua, kudai valmisti andilahan siirdymisty uudeh azemah da liittymisty uudeh suguh. [3] Karjalazeh svuad'bah da svuad'buperindölöih näh on luajittu vuvvennu 1921 fil'mu Suojärven Kuikkaniemes. [4]

Kuvua svuad'bah näh

kohenda

Lähtehet

kohenda
  • Mordecai, Carolyn: Weddings: Dating & Love Customs of Cultures Worldwide. Nittany Publishers, 1999. ISBN 0-9613823-2-5.


Viittehet

kohenda
  NODES
os 6