Wikipedia

Bihtánsámegiella

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Bihtánsámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Bihtánsámegiella
bidumsámegiella
Geavaheapmi
Guovlu Ruoŧŧa, Norga
Hubmiid mearri sullii 30–50
Sadji ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta láhten
Virggálaš stáhtus
Giellakodat
ISO 639-1 -
ISO 639-2 smi (eará sámegielat)
ISO 639-3 sje

Guovlu

rievdat

Alfabehta

rievdat

Bihtánsámegiela alfabehtas leat 26 bustávva[1]:

А а Á á B b D d Đ đ E e F f G g
H h I i J j K k L l M m N n Ŋ ŋ
O o P p R r S s T t Ŧ ŧ U u V v
Å å Ä ä

Daidda lassin loatnasániin sáhttet dihttot maiddái bustávat c, q, x, y ja z.[1]

Jietnadatoahppa

rievdat
 
Guovttegielat geaidnogálba: Árjepluovve (bihtánsámegiella) / Arjeplog (ruoŧagiella) Arjepluova gielddas Norrbottena leanas Ruoŧas. (foto: Bjørn Utne, 2008)

Lehtiranta mielde (1992 s. 74) bihtánsámegielas lea 5-vokálasystema (Lehtiranta notašuvnna mielde i, u, e, å, a:

  ovdavokála guovdavokála maŋŋevokála
gárzzes v. i   u
beallegáržžes v. ɛ   ɔ
lavttis v.   ɑ  

Dasa lassin bihtánsámegielas lea 2 guhkes vokála ja 2 guhkes diftoŋŋa (Lehtiranta čállá ie, uo, aa, åå):

  ovdavokála guovdavokála maŋŋevokála
gárzzes v. iɛ   uɔ
beallelavttis v.     ɔ:
lavttis v.   ɑ:  

Giellaoahppa

rievdat

Nomenat

rievdat

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Bihtánsámegielas leat 9 kásusa:

Vearbbat

rievdat

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku

rievdat

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

Persovdna

rievdat

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovvna dáfus:

  • 1. persovdna
  • 2. persovdna
  • 3. persovdna

Áigi

rievdat

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet guovtte eará áiggi dáfus:

Vuohki

rievdat

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet vihttá eará vuogi dáfus:

Biehttalanvearba

rievdat

Seamma go eará suopmelaš-ugralaš gielat bihtánsámegielas lea biehttalanvearba, mii sodje vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovvna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja maŋggaidlohku) dáfus: 

   Ind. pres.                 Ind. pret.
   sg.  du.     pl.           sg.     du.        pl.      
1  iv   ien     iehp        1 ittjiv  iejmēn     iejmēh    
                iep                   ittjijmen  ittjijmeh           
2  ih   iehpēn  iehpit      2 ittjih  iejtēn     iejtēh    
        ehpēn   ihpit                 ittjijtēn  ittjijteh                               
        ihpēn
3  ij   iepá    ieh         3 ittjij  iejkán     ittjin     
        iepán                        ittjijka

Go indikatiiva preseanssas lea eambbo go okta hápmi, nuppi lea Björkfjället-dialeavtta ja golmmas lea Svaipa-dialeavtta. Eará áigge máŋga hámi leat bálddalashámit. 

   Imperatiiva                 Optatiiva
   sg.    du.     pl.          sg.    du.      pl.                        
1  -      -       -         1  alluv  iellun   iellup
                                      allun    allup
2  ielēh  iellēn  iellit    2  alluh  ielluten ielluteh
                                      alluten  alluteh
3  -      -       -         3  allus  ielluska ielluseh
                                      alluska  alluseh

Čállingiella

rievdat

Bihtánsámegiela virggálaš čállinvuohki dohkkehuvvui borgemánu 20. b. 2019.[1]

Girjjálašvuohta

rievdat
  • Halász Ignácz: Lapponica, 1, Sprachtexte im schwedisch-lappischen Dialecte der Lule- und Pite-lappmark : gesammelt und zum Teil mit ungarischer Übersetzung, sowie einem lappisch-ungarisch und deutschen Glossar. Budapest : [s.n.], 1885. [Separatabdruck aus B. 19, der von der Ungar. Akademie d. w. herausgegebenen Zeitschrift “Nyelvtudományi közlemények”
  • Halász Ignácz 1893. Svéd-lapp nyelv, 5, A Pite-lappmark Arjepluogi egyházkerületéből. Budapest. Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia
  • Halász Ignácz 1896. Svéd-lapp nyelv. VI. Pite lappmarki szótár és nyelvtan rövid karesuandói lapp szójegyzékkel. Budapest. Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia [1]
  • Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926, Málle:ISSN.
  • Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8.
  • Ruong, Israel: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. (Uppsala universitets årsskrift; 1943:10)
  • Wilbur, Joshua 2014: A grammar of Pite Saami

Gáldut

rievdat
  1. ↑ a á b Pitesamisk ortografi: beslut om pitesamisk ortografi. PDF. Árjepluovve: Sámi Giellagáldu, 2019. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 21.08.2019). (ruoŧagillii)

Liŋkkat

rievdat


Vižžojuvvon "https://se.wikipedia.org/w/index.php?title=Bihtánsámegiella&oldid=301510" čujuhusas
  NODES