Sari Essayah
Sari Miriam Essayah (š. 21. kuovâmáánu 1967 Haukivuori[1]) lii syemmilâš ristâlâšdemokraatij politikkár, minister[2] sehe oovdiš kištoväzzee. Sun šoodâi maailmmiäštárin ive 1993. Essayah lii toimâm piäluduvâs saavâjođetteijen ive 2015 rääjist sehe Suomâ eennâm- já meccituáluministerin kesimáánu 2023 rääjist.
Suomâ Ristâlâšdemokraatlii piäládâhân kullee Essayah lâi piäluduvâs iävtukkâssân ive 2024 presidentvaaljâin. Aalmugovdâsteijen sun lii toimâm ivij 2003–2007 já uđđâsist ive 2015 rääjist. Ivij 2009–2014 Essayah lâi Euroop parlament jeessân.
Kištoväzzen Essayah lii ive 1993 maailmmiäštár Stuttgartist sehe ive 1994 euroopmiäštár Helsigist. Essayah väljejui Ive nissoonvalastâllen kuohtii, ivij 1993 já 1994. Essayah juuvsâi jieijâs valastâllâmkarrieer ääigi čiččâm Suomâ ulâttâssâd, moh láá ain vyeimist. Škovliittâsâs tááhust sun lii kävppitiettui maister Vaasa ollâopâttuvâst 1995.
Essayah stivriimist ristâlâšdemokraatijn lii šoddâm konservatiivlâš almospiäládâh, mii viggá juksâđ movtijdittee vuáđutorvo já páihálii sovâlâšvuođâ, sehe piäludâh adeličij perruid já puárisulmui tiipšon lase ruuđâ.[3]
Ive 2016 rääjist Essayah lii lamaš Almugijkoskâsii olympiakomitea jeessân. Sun lii komitea káávcád syemmilâš jeessân.
Valastâllâmkarrieer
muteEssayah ovdâstij aktiivvalastallâmäiginis Lapinlahden Veto-juávhu. Sun šoodâi 18-ihásij EM-kištoin ive 1985 Cottbusist 5 000 meetter väzzimist 11:áidin. Rooma MM-kištoin 1987 sun lâi 10 kilomeetter väzzimist oovcenubálovváád já Budapest halli-EM-kištoin ive 1988 3 000 meetter määđhist oovcád. Ive 1989 sun finnij proonsi Duisburg universiadij viiđâ kilomeetter määđhist. Siämmáá ive Essayah välmejeijen poođij Juha Väätäinen.
Essayah poođij Split EM-kištoin ive 1990 10 kilomeetter väzzimist viđâdin.[4] Sevilla sisrođij MM-kištoin ive 1991 sun hilgui 3 000 meetter kištoost. Maŋeláá siämmáá ive sun vuoitij kole Sheffield universiadijn já proonsi Tokio MM-kištoin aigijn 43.13. Ive 1992 Barcelona olympialijn sun lâi niäljád.
Essayah lâi Toronto sisrođij MM-kištoin ive 1993 čiččâd 3 000 meetter väzzimist. Siämmáá ive maailmcupist sun šoodâi nubben já vuoitij maailmmiäštárvuođâ Stuttgart kištoin aigijn 42.59. Paris halli-EM-kištoin 1994 sun lâi kuuđâd já vuoitij maŋeláá siämmáá ive kole Helsig EM-kištoin aigijn 42.37. Göteborg MM-kištoin 1995 sun lâi niäljád suomâulâttâsaigijn 42.20. Atlanta olympialijn 1996 sun lâi kutnubálovváád, já sun lopâttij väzzimkarrieeris taan kištopuudâ maŋa. Sun väljejui Ive nissoonvalastâllen ivij 1993 já 1994.[5]
Pooliitlâš karrieer
muteEssayah lii ohtâ tain Suomâ politikkárijn, kote lii čokkám kieldâstiivrâst, ovdâskoddeest, Euroop parlamentist já lii lamaš meid iävtukkâssân presidentvaaljâin.
Essayah lâi ristâlâšdeokraatij presidentiävtukkâs ive 2012 presidentvaaljâin. Sun finnij 2,5 % jienâin. [6] Vaaljâi nube paajeest Essayah tuárjui Sauli Niinistö valjim.[7]
Priivaateellim
muteSari Essayah eeči lii marokkolaš já enni syemmilâš. Essayah pelikyeimi lii Robert Knapp, já sunnust láá kyehti nieidâ: Noora já Nea.
Käldeeh
mute- ↑ Paavilainen, Ulla (uáivitoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 109. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Incoronato, Katja: Sari Essayah maa- ja metsätalousministeriksi – ”Ei vain tukiaispolitiikkaa” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 22.6.2023. Čujottum 22.6.2023.
- ↑ Räisänen, Kari: Sari Essayah antaisi perheille ja vanhustenhuoltoon lisää rahaa: ”Ongelmien poistaminen on kiinni resurssien lisäämisestä” Helsingin Sanomat. 29.3.2019. Čujottum 7.4.2022.
- ↑ Lindfors, Jukka: Yleisurheilun EM-kisat Splitissä 1990 Yle Elävä arkisto. 22.8.2007. Čujottum 29.10.2014.
- ↑ Marko Yli-Hannuksela Vuoden urheilija mtvuutiset.fi. 22.12.2004. Čujottum 17.10.2009.
- ↑ Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto selviytyivät toiselle kierrokselle presidentinvaalissa 2012 26.1.2012. Tilastokeskus. Čujottum 29.10.2014.
- ↑ Niinistölle tukku tukijoita Iltalehti.fi. 26.1.2012. Čujottum 29.10.2014.