Tuberkulos
Tuberkulos lii njuámmootavdâ, mii táválávt väivid kiäppáin. Infektio tovâtteh bakteereh, moh láá ááimust já moh pyehtih njuámmuđ ulmui. Taavdâ puáhtá finniđ pyeccee ulmuu kašnattâllâm teikâ kuorssâm peht. Tuberkulosân puáccám ulmuin táváliih tavdâmeerhah láá tiädu kiäppánem, ijjâpivâstuddâm, vaibâseh já kuorssâm. Jis tuberkulos ij tipšo pyereest, te puáccám olmooš sáttá jäämmiđ taavdân.[1]
Eromâšávt Aasia maadânuorttiibeln já Kuálhismeerâ uárjáábeln ulmuuh fattiideteh tuberkulosân. Ubâ maailmist tuberkulosân iä kuittâg jäämi siämmáá ennuv ulmuuh ko ovdil, já njuámumehkin iä innig lassaan siämmáá jotelávt. Tuberkulos lii máhđulâš pyerediđ talkkâsijgijn.[1]
Tile ive 2023
muteIve 2023 ääigi ubâ maailmist suullân 8 miljovn olmožid puáccájii tuberkulosân, já suullân 1,25 miljovn olmožid jammii toos. Ive 2023 tuberkulos tovâttij kuohtii eenâb jämimijd ko HIV.[2]
Suomâst
muteSuomâst THL registeristij ive 2023 ohtsis 178 tavdâtábáhtussâd, mii lâi 11 prosentid ucceeb ko ive 2022. Talle tábáhtusah lijjii 189.[3]
Suomâst tuberkulosân puáccám ulmui koskâahe njeejâi ivij 2000–2023 kooskâst 64 ivveest 51 ihán. Syemmilij puáccám ulmui koskâahe lâi 70 ihheed já olgoeennâmlij ahe 39 ihheed. Taat puátá tai aheluokai uccánmist, kiäi nuorâvuođâst tuberkulos lâi táválâš. Nubben nuorâ enâmânvärrejeijei meeri lii lasanâm. Ive 2023 tuberkulos kavnui kuulmâ párnáást, kiäin ohtâ lâi finnim Mycobactrium bovis -njuámmum pastoristhánnáá mielhist.[3]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Tuberkulos.
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Olthuis, Marja-Liisa: WHO: tuberkulosân puáccám ulmui meeri tääl lii alemus taavdâ čuávvumhistorjá ääigi anarasaavis.fi. 7.11.2024. Čujottum 7.11.2024.
- ↑ Global tuberculosis report 2024 World Health Organization. Čujottum 7.11.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ 3,0 3,1 Tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 5.8.2024. Čujottum 7.11.2024. (suomâkielân)